Keittiö · Mittaukset

Mitä uunin 200 °C tarkoittaa? Pizzakiven vaikutus lämpötilaan

Uunin lämpötilansäätimeen asetettu 200 °C ei tarkoita, että uuni-ilma pysyisi jatkuvasti 200 asteessa.

Electrolux-uunin lämpötilaa mitattiin neljällä K-tyypin anturilla ensin ilman pizzakiveä ja seuraavana päivänä noin 4,6 kg:n pizzakiven kanssa. Molemmissa kokeissa uuni käynnistettiin kylmänä, asetuksena oli 200 °C ylä-/alalämmöllä ja kiertoilma oli pois päältä.

Neljän uuni-ilma-anturin keskilämpötila kylmäkäynnistyksestä: ilman pizzakiveä 200 °C saavutettiin noin 12 minuutissa ja ensimmäinen huippu oli 221 °C. Pizzakiven ja pellin kanssa 200 °C saavutettiin 30 minuutissa 50 sekunnissa ja myöhempi vaihtelu oli pienempää. Kivikokeen keskiarvo jäi koko 72 minuutin ajan alle 210 °C:n.
Kuva 1. Neljän uuni-ilma-anturin keskilämpötila viiden sekunnin välein. Käyrää ei ole silotettu. Kivikokeen aika on nollattu varsinaisen kylmäkäynnistyksen alkuun. Sininen käyrä: ilman pizzakiveä. Oranssi: pizzakivi ja pelti. Katkoviiva: 200 °C:n asetus.
Suurenna kuvaaja

Vieritä suurennettua kuvaa vaakasuunnassa. Näppäimistöllä: siirry kuva-alueelle sarkaimella ja käytä nuolinäppäimiä. Avaa pelkkä kuvaaja.

Neljän uuni-ilma-anturin keskilämpötila kylmäkäynnistyksestä: ilman pizzakiveä 200 °C saavutettiin noin 12 minuutissa ja ensimmäinen huippu oli 221 °C. Pizzakiven ja pellin kanssa 200 °C saavutettiin 30 minuutissa 50 sekunnissa ja myöhempi vaihtelu oli pienempää. Kivikokeen keskiarvo jäi koko 72 minuutin ajan alle 210 °C:n.

Mitä kuvaajassa näkyy?

Ilman pizzakiveä uuni lämpeni nopeasti ja ylitti asetuksen

Neljän anturin keskiarvo saavutti 200 °C:n tason noin 12 minuutissa. Ensimmäisen lämmitysjakson huippu tuli kohdassa 13 min 45 s ja oli noin 221 °C.

Sen jälkeen lämpötila alkoi sahata termostaatin ohjaamana asetuksen molemmin puolin. Myöhemmän vakiintuneen jakson sykli oli noin 9,4–9,5 minuuttia.

Pizzakiven ja pellin kanssa lämpeneminen oli hitaampaa

Kun noin 4,6 kg:n pizzakivi oli pellillä uunin alimmalla tasolla, kuvaajaan merkitty lämpösyklin huippu jäi noin 196 °C:een noin 24½ minuutin kohdalla.

Neljän anturin keskiarvo saavutti 200 °C vasta kohdassa 30 min 50 s. Koko 72 minuutin mittauksen aikana keskiarvo ei noussut 210 °C:een.

Myöhempien vertailujaksojen keskilämpötila oli lähes sama

Ilman pizzakiveä kolmen kokonaisen vakaan syklin keskilämpötila oli noin 204 °C. Pizzakiven kanssa yhden myöhäisen kokonaisen syklin keskilämpötila oli myös noin 204 °C. Tuossa syklissä neljän anturin keskiarvo vaihteli noin 198–208 °C:n välillä.

Vertailu koskee näitä eripituisia jaksoja. Kivellisen uunin lopullista lämpötasapainoa ei tällä kokeella osoitettu.

Keskeiset luvut

Lämpötilat ovat neljän uuni-ilma-anturin keskiarvoja, pyöristettyinä kokonaisiin asteisiin. Ne eivät kuvaa kiven tai ruoan lämpötilaa.

Ilman pizzakiveä

200 °C saavutettiin
Noin 12 min
Ensimmäisen ylityksen huippu
Noin 221 °C · 13 min 45 s
Myöhemmän vakaan jakson sykli
Noin 9,4–9,5 min
Kolmen vakaan syklin keskilämpötila
Noin 204 °C

Pizzakivi ja pelti alimmalla tasolla

200 °C saavutettiin
30 min 50 s
Kuvaajaan merkitty lämpösyklin huippu
Noin 196 °C · noin 24½ min
Koko 72 minuutin mittaus
Keskiarvo pysyi alle 210 °C:n
Myöhäisen kokonaisen syklin vaihteluväli
Noin 198–208 °C
Saman syklin keskilämpötila
Noin 204 °C

Mitattu, tulkittu ja vielä avoin

Mitattu

Samalla 200 °C:n asetuksella uuni-ilman lämpökäyrät olivat hyvin erilaiset. Ilman kiveä ensimmäinen suuri ylitys nousi noin 221 °C:een. Kiven ja pellin kanssa kuvaajaan merkitty lämpösyklin huippu jäi alle 200 °C:n ja lämpeneminen jatkui huomattavasti pidempään.

Myöhemmässä vaiheessa kivellisen uunin lämpötilavaihtelu oli selvästi pienempää.

Tulkinta

Noin 4,6 kg:n pizzakivi ja sitä kantava pelti lisäävät uunin lämpökapasiteettia huomattavasti. Tämä tarjoaa yksinkertaisen selityksen sekä hitaammalle lämpenemiselle että uuni-ilman pienemmälle lämpötilavaihtelulle.

Mittaus ei kuitenkaan erota pizzakiven ja sen alla olevan pellin vaikutuksia toisistaan.

Kivikokeen käyrä viittaa siihen, ettei uuni ollut 72 minuutin kohdalla täysin lämpötasapainossa. Kivellisen uunin lopullista tasapainotilaa ei siksi pidä käsitellä tarkasti mitattuna.

Vielä avoin

Tämä mittaus ei vielä kerro:

  • miten uuni käyttäytyy esimerkiksi 190 °C:ssa
  • mitä tapahtuu, kun noin 30 minuuttia esilämmitettyyn kivelliseen uuniin lisätään oikea ruokakuorma
  • kuinka paljon lämpötila vaihtelee uunin eri tasoilla tai etu-, taka- ja sivusuunnassa
  • miten pizzakiven toinen sijoitus vaikuttaisi
  • kuinka suuri osa havaitusta vaikutuksesta kuuluu kivelle ja kuinka suuri sen alla olevalle pellille.

Miksi tällä on väliä ruoanlaitossa?

Pelkkä reseptimerkintä ”200 °C” on tämän mittauksen valossa puutteellinen kuvaus paisto-olosuhteista. Samassa uunissa ensimmäiset 30 minuuttia käyttäytyivät aivan eri tavalla sen mukaan, oliko raskas pizzakivi pelteineen mukana.

Reseptikehityksen kannalta olennaisia kirjattavia asioita ovat:

  • asetettu lämpötila
  • lämmitystapa
  • pizzakiven käyttö ja sijoitus
  • käytetty uunitaso
  • esilämmityksen kesto tai muu lähtötila
  • toteutunut paistoaika
  • ruoan sisälämpötila tai muu päätepiste silloin, kun sitä mitataan.

Vanhaa onnistunutta reseptiä ei silti pidä kirjoittaa jälkikäteen uusiksi uuden uunimittauksen perusteella. Uusi tieto vaikuttaa seuraavan kokeen suunnitteluun, ei menneen kokeen historiaan.

Mittausjärjestely

Uuni on 50 cm leveä Electrolux-liesiuuni. Mittauksissa käytettiin seuraavaa järjestelyä:

  • asetus 200 °C, ylä-/alalämpö, kiertoilma pois
  • kylmäkäynnistys molemmissa kokeissa
  • TASI TA612C -nelikanavamittari
  • neljä 30 AWG:n K-tyypin paljasliitoksista uuni-ilma-anturia
  • käytännön näyteväli 5 sekuntia
  • anturien kärjet suunnilleen samalla korkeudella, noin 17–18 cm uunin pohjasta
  • pizzakivi noin 4,6 kg, koko noin 36 × 29,5 × 1,5 cm
  • kivikokeessa kivi pellillä alimmalla tasolla.

Ensimmäisessä, ilman pizzakiveä tehdyssä kokeessa T1–T4-antureiden tarkkoja fyysisiä paikkoja ei merkitty. Siksi mittaukset palvelevat uunin lämpösyklin ja kokonaiskäyttäytymisen tarkastelua, eivät uunin paikkakohtaista lämpökarttaa.