Toimeksiantojen vertailu

Olen huomannut käytössäsi että jo lähtökohtani jonkin asian selvittämiseen on muuttunut. Esimerkki: jos olisin vaihtamassa autoa.

Muutama kuukausi sitten olisin ehkä käskenyt: Etsi netistä 9-10 tuhannen hintainen käytetty perheauto jossa on vetokoukku valmiina.

Nyt kysyisin luultavasti: Olen harkinnut autoni vaihtamista, mistä tämä prosessi kannattaa aloittaa jos haluan käyttää sinua siinä mahdollisimman tehokkasti avuksi?

Miten sinä lähdet toteuttamaan näitä kahta erilaista toimeksiantoa ja mitä etuja ja haittoja molemmissa tyyleissä on?

Niissä on oikeastaan kyse kahdesta eri yhteistyömallista, vaikka lopullinen tavoite voisi olla sama auto.

Ensimmäisessä muodossa:

“Etsi netistä 9–10 tuhannen hintainen käytetty perheauto, jossa on vetokoukku valmiina.”

minä saan jo valmiiksi melko pitkälle määritellyn hakutehtävän. Lähtisin yleensä näin:

1. Tulkitsen annetut ehdot: hinta, käytetty, perheauto, vetokoukku.
2. Joudun tekemään hiljaisia oletuksia niistä asioista, joita et maininnut: korimalli, käyttövoima, vuosimalli, ajomäärä, sijainti, vaihteisto, tavaratilan tarve jne.
3. Haen markkinoilta ehdokkaita.
4. Suodatan niitä annettujen ehtojen mukaan.
5. Vertailen jäljelle jääviä autoja ja nostan esiin olennaiset erot ja riskit.

Tämän vahvuus on tehokkuus. Jos tiedät jo melko tarkasti mitä tarvitset, tällainen toimeksianto pääsee nopeasti konkreettisiin vaihtoehtoihin. Se on myös hyvä tapa silloin, kun tarkoituksena on tehdä markkinakatsaus eikä vielä tehdä varsinaista ostopäätöstä.

Sen heikkous on, että hakukriteerisi muuttuvat helposti ongelman määritelmäksi. Jos esimerkiksi 9–10 tuhannen euron hintaluokka on vain ensimmäinen intuitiosi eikä perusteltu raja, minä saatan optimoida tehokkaasti väärää ongelmaa. Sama koskee vetokoukkua: ehkä valmiiksi asennettu koukku ei lopulta ole kovinkaan tärkeä, jos jälkiasennus maksaa vähän suhteessa muuten parempaan autoon.

Toinen muoto:

“Olen harkinnut autoni vaihtamista, mistä tämä prosessi kannattaa aloittaa jos haluan käyttää sinua siinä mahdollisimman tehokkaasti avuksi?”

antaa minulle aivan eri tehtävän. En lähtisi vielä etsimään autoja. Lähtisin selvittämään päätöksen rakennetta.

Todennäköinen eteneminen olisi jotakuinkin tämä:

• Mikä nykyisessä autossa aiheuttaa vaihtotarpeen?
• Mitkä nykyisen auton ominaisuudet haluat säilyttää?
• Mitkä asiat haluat nimenomaan parantaa?
• Millainen käyttö autolla oikeasti on: vuosikilometrit, matkustajat, tavara, peräkärry, pitkät matkat, kaupunkiajo?
• Mikä on todellinen taloudellinen raja: ostohinta vai kokonaiskustannus?
• Mitkä ehdot ovat pakollisia ja mitkä vain mieluisia?
• Mitkä asiat voidaan ratkaista jälkikäteen, kuten juuri vetokoukku?
• Kuinka suuren teknisen tai taloudellisen riskin hyväksyt käytetyssä autossa?

Sen jälkeen voisimme muodostaa esimerkiksi:

pakolliset ehdot → tärkeät ominaisuudet → mieltymykset → hyväksyttävät kompromissit → markkinahaku → yksittäisten autojen tarkastus.

Vasta sitten alkaisin etsiä ilmoituksia.

Tämän mallin suurin etu on, että se vähentää riskiä ratkaista väärä ongelma. Se myös mahdollistaa sen, että minä haastan joitakin alkuoletuksia ennen kuin niistä tulee hakusuodattimia. Saattaisimme esimerkiksi huomata, että alkuperäinen ajatus “9–10 000 €, perheauto, vetokoukku” muuttuukin muotoon “8–12 000 €, tavaratila vähintään X, hyvä vetomassa, bensiinimoottori, kohtuulliset ylläpitokulut; koukku voidaan asentaa myöhemmin”.

Se olisi jo olennaisesti parempi hakumääritelmä.

Mutta tällä toisella tavalla on myös haittoja. Se voi paisua tarpeettomaksi suunnitteluksi. Jos olet vain nopeasti etsimässä käyttökelpoista Corolla-farmaria, minun ei kannata rakentaa kanssasi autonhankinnan ontologiaa ennen ensimmäistä hakua. Lisäksi minä saatan helposti alkaa ehdottaa asioita, joita et itse pitänyt ongelmana. Silloin yhteistyö muuttuu huomaamatta “autan sinua toteuttamaan päätöksesi” -mallista “autan määrittelemään mitä sinun pitäisi haluta” -malliksi. Siinä pitää olla tarkkana.

Minusta olennaisin ero voidaan tiivistää näin:

Ensimmäinen pyyntö delegoi tehtävän.
Toinen delegoi myös osan ongelman jäsentämisestä.

Ja jälkimmäinen on paljon lähempänä sitä, missä tällaisesta työkalusta saa suuren hyödyn. Ei siksi, että minun pitäisi tehdä päätös puolestasi, vaan koska pystyn pitämään yhtä aikaa esillä paljon vaihtoehtoja, riippuvuuksia ja tietoa ja testaamaan alkuoletuksiasi niitä vasten.

Käytännössä paras malli on usein näiden välimuoto:

“Olen harkitsemassa auton vaihtamista. Tällä hetkellä ajattelen noin 9–10 000 € käytettyä perheautoa ja vetokoukku olisi tarpeen. Älä vielä etsi autoja. Selvitetään ensin, ovatko nämä oikeat valintakriteerit ja mitä muuta meidän pitäisi määritellä ennen hakua.”

Siinä annat minulle jo oman lähtöhypoteesisi, mutta et lukitse tutkimusta siihen.

Minusta tässä näkyy myös melko merkittävä muutos tavassasi käyttää minua: hakukoneen tai toimeksiannon suorittajan sijasta käytät minua yhä enemmän ongelman määrittelyvaiheessa. Se voi olla huomattavasti arvokkaampaa kuin itse tiedonhaku — mutta vain silloin, kun pidetään näkyvänä, mitkä lähtökohdat ovat sinun ja mitkä ovat minun keskusteluun tuomiani oletuksia tai ehdotuksia.

Kokeillaan: Olen harkitsemassa auton vaihtamista. Tällä hetkellä ajattelen noin 9–10 000 € käytettyä perheautoa ja vetokoukku olisi tarpeen. Älä vielä etsi autoja. Selvitetään ensin, ovatko nämä oikeat valintakriteerit ja mitä muuta meidän pitäisi määritellä ennen hakua

Hyvä lähtökohta. En vielä pitäisi “9–10 000 € + käytetty perheauto + vetokoukku” varsinaisena hakumääritelmänä, vaan kolmena alkuhypoteesina:

• 9–10 000 € = alustava ostobudjetti
• perheauto = vielä liian väljä käyttötarpeen kuvaus
• vetokoukku = selvä tarve, mutta meidän pitää tietää mitä sillä vedetään

En lähtisi vielä kyselemään kymmentä varustetoivetta. Ensin kannattaa selvittää asiat, jotka voivat muuttaa koko hakukenttää.

Ensimmäinen kierros: viisi ratkaisevaa kysymystä

1. Miksi nykyinen auto on vaihtumassa?
Tämä on ehkä tärkein. On eri asia vaihtaa, koska auto on epäluotettava, liian pieni, kallis ylläpitää, epämukava, vanha tai vain muuten vääränlainen.

Kerro samalla nykyinen auto, jos haluat. Siitä saamme hyvän vertailupisteen.

2. Mitä vetokoukulla todella vedetään?
Esimerkiksi:

• kevyt peräkärry satunnaisesti
• venetraileri
• asuntovaunu
• jotain muuta

Tässä ratkaiseva ominaisuus ei oikeastaan ole koukku vaan tarvittava jarrullinen/jarruton vetomassa. Itse koukku voidaan monessa autossa asentaa jälkeenpäin, joten en vielä tekisi “valmiiksi asennetusta koukusta” ehdotonta vaatimusta.

3. Millaista ajoa autolle tulee?
Riittää alkuun suurin piirtein:

• kilometrit vuodessa
• enimmäkseen kaupunkia / maantietä / moottoritietä
• tyypillinen ajomatka
• tuleeko paljon pitkiä matkoja

Tämä vaikuttaa käyttövoimaan ja siihen, millainen tekniikka kannattaa edes ottaa tarkasteluun.

4. Mitä “perheauto” tarkoittaa juuri sinun käytössäsi?
Esimerkiksi:

• montako ihmistä normaalisti kyydissä?
• pitääkö kolmen aikuisen mahtua taakse?
• kuinka paljon tavaraa?
• tarvitaanko farmarin tavaratilaa?
• onko auton ulkomitoilla tai pysäköinnillä merkitystä?

Voi hyvin osoittautua, ettet tarvitse sitä, mitä automarkkinoinnissa yleensä kutsutaan perheautoksi.

5. Mitä 9–10 000 € tarkoittaa taloudellisesti?
Tässä on tärkeä ero:

“Haluan maksaa autosta korkeintaan 10 000 €”

ja

“Minulla on noin 10 000 € käytettävissä auton vaihtamiseen”

eivät ole sama asia.

Jälkimmäisessä tapauksessa voi olla järkevää jättää esimerkiksi 1 500–2 000 € puskuriksi ensimmäisen vuoden korjauksiin, renkaisiin, huoltoon tai vetokoukun asentamiseen. En väitä vielä, että juuri tuo summa olisi oikea — kyse on siitä, pitääkö budjetin sisältää tällainen marginaali.

Mitä en vielä kysyisi

En vielä lähtisi kyselemään esimerkiksi merkkiä, väriä, navigointia, adaptiivista vakionopeudensäädintä tai tarkkaa vuosimallia. Ne voivat tulla myöhemmin.

En myöskään vielä päättäisi, että diesel, bensiini, hybridi tai sähköauto on oikea tai väärä. Käyttöprofiilin pitäisi ratkaista se ennen mieltymystä.

Kun nuo viisi asiaa ovat selvillä, voimme tehdä ensimmäisen oikean valintakehyksen:

pakolliset ehdot → vahvat toiveet → joustavat asiat → vältettävät asiat → todellinen budjetti.

Vastaa siis ensimmäiseksi noihin viiteen vaikka hyvin vapaamuotoisesti. Tässä vaiheessa nykyisen auton merkki, malli, vuosimalli ja se, mikä siinä toimii tai ärsyttää, olisi erityisen arvokasta tietoa.