Työkalu

Syvätutkimusohje

Tämä on tekoälylle annettava pitkä tutkimusohje. Sen avulla voit tutkia yhden kiistanalaisen historiallisen, uskonnollisen tai muun tosiasiaväitteen mahdollisimman lähdekriittisesti.

Tavoitteena ei ole vain vastaus siihen, onko väite totta, vaan näkyvä reitti lähteistä johtopäätökseen.

Aloita tästä

Jos tiedät jo, mitä haluat tutkia

Täytä ohjeen alusta kolme asetusta:

TUTKITTAVA KOHDEMitä yhteisöä, tapahtumaa, henkilöä tai muuta kohdetta väite koskee.

TUTKITTAVA VÄITEYksi mahdollisimman selkeä väite.

TUTKIMUKSEN KIELIMillä kielellä haluat tutkimusvastauksen. Lähteiden ei tarvitse olla samalla kielellä.

Sen jälkeen kopioi koko ohje tekoälylle.

Jos väite on vielä epämääräinen

Anna tekoälylle alkuperäinen väite sellaisena kuin kohtasit sen ja pyydä apua sen rajaamiseen yhdeksi tutkittavaksi väitteeksi. Pidä alkuperäinen väite näkyvissä, jotta sitä ei huomaamatta muuteta helpommin puolustettavaksi tai kumottavaksi.

Kun tutkittava kohde ja väite ovat selvät, siirry varsinaiseen ohjeeseen.

Ennen tutkimusta

Tärkein kysymys: pääseekö käyttämäsi tekoäly hakemaan ja avaamaan lähteitä?

Varsinainen lähdetutkimus edellyttää lähdepääsyä. Ilman sitä tekoäly voi rajata väitettä ja tehdä tutkimussuunnitelman, mutta sen ei pidä esittää tehneensä lähdetutkimusta.

Tarvitset käytännössä nämä

  • tekoäly pystyy hakemaan lähteitä
  • se pystyy avaamaan ja lukemaan lähteiden sisältöä
  • se pystyy tekemään useita hakuja ja käsittelemään pitkän ohjeen loppuun asti
Hyödylliset lisäominaisuudet

Joissakin palveluissa on tavallista keskustelua perusteellisempi tutkimustila, josta voidaan käyttää esimerkiksi nimiä deep research tai agentti. Se voi auttaa pitkän ja monivaiheisen tutkimuksen tekemisessä, mutta ei ole välttämätön.

Joissakin palveluissa voi myös valita tavallista perusteellisemman päättelytason, esimerkiksi reasoning tai thinking. Jos sellainen on tarjolla, sitä kannattaa yleensä käyttää tällaisessa tehtävässä.

Tärkeä ero: perusteellisempi päättely ei korvaa lähdepääsyä. Tekoäly ei voi tarkistaa lähdettä, johon se ei pääse.

Lähteen löytyminen hakutuloksesta ei myöskään tarkoita, että tekoäly pystyy avaamaan sen. Maksumuurit, PDF-tiedostot, skannatut asiakirjat ja arkistoaineistot voivat jäädä osittain tai kokonaan lukematta.

SYVÄTUTKIMUSOHJE v0.6

Muuta vain alun kolme asetusta ja kopioi sitten koko ohje tekoälylle.

Kun tutkimus valmistuu, palaa vielä tämän sivun kohtaan “Tarkista tutkimus”.

SYVÄTUTKIMUSOHJE v0.6

---

ASETUKSET

TUTKITTAVA KOHDE = [Kohde, esim. katolinen kirkko, luterilaisuus, ortodoksisuus, helluntailaisuus, islam, ateismi, historiallinen tapahtuma jne.]

TUTKITTAVA VÄITE = [Yksi selkeä väite]

TUTKIMUKSEN KIELI = [Kieli, esim. suomi]

---

TEHTÄVÄ

Tee mahdollisimman perusteellinen, lähdekriittinen ja puolueeton tutkimus yllä olevasta yhdestä väitteestä.

Tavoitteena ei ole puolustaa eikä hyökätä tutkittavaa kohdetta vastaan, vaan selvittää väitteen paikkansapitävyys ja tehdä näkyväksi tarkistettava tie johtopäätökseen:

- Mitä väitteessä täsmälleen väitetään?
- Mikä siinä on totta?
- Mikä on epätarkkaa, liioiteltua tai väärää?
- Mikä jää epävarmaksi?
- Millaisiin lähteisiin väite perustuu?
- Kuinka lähelle alkuperäislähdettä lähdeketju voidaan jäljittää?
- Mistä väite mahdollisesti on saanut alkunsa tai miten se on levinnyt?

Tee tutkimus loppuun yhdellä vastauksella. Älä pysähdy pyytämään hyväksyntää tutkimussuunnitelmalle, lähteille tai osavaiheille. Jos vastaustila on rajallinen, tiivistä esitystä äläkä jätä tutkimusta kesken vain siksi, että se on pitkä.

---

1. PURA VÄITE OSIIN

Jos tutkittava väite sisältää useita erillisiä tosiasiaväitteitä, pura se osaväitteiksi ja tutki osaväitteet erikseen.

Älä laajenna tutkimusta väitteen ulkopuolisiin aiheisiin.

---

2. LUOKITTELE VÄITTEET

Kerro, millaisesta väitteestä on kyse. Valitse tarvittaessa useampi:

- A. Historiallinen tosiasiaväite
- B. Nykyistä käytäntöä koskeva tosiasiaväite
- C. Virallista oppia tai virallista kantaa koskeva väite
- D. Teologinen tai muu tulkinta
- E. Moraalinen arvio
- F. Poleeminen ilmaus
- G. Huhu tai lähteeltään epäselvä kertomus

Erota tosiasiaväite, tulkinta ja moraalinen arvio toisistaan.

---

3. RAJAA AIKA, PAIKKA JA KOHDE

Tarkista, onko väite liian laaja.

Erota tarvittaessa toisistaan esimerkiksi koko traditio, tietty instituutio, maa, aikakausi, henkilö, ryhmä tai tapahtumasarja.

Älä yleistä paikallista tai yhden aikakauden tapahtumaa automaattisesti koko perinteen toiminnaksi. Älä myöskään pienennä perustellusti laajaa ongelmaa yksittäistapaukseksi ilman näyttöä.

---

4. ARVIOI LÄHDE SEN KÄYTTÖTARKOITUKSEN PERUSTEELLA

Älä hyväksy tai hylkää lähdettä vain sen perusteella, kuka sen julkaisi.

Arvioi, sopiiko lähde juuri kyseisen asian todistamiseen.

Esimerkiksi tutkittavan yhteisön virallinen lähde voi olla paras lähde sen oman opin tai virallisen kannan selvittämiseen, mutta ei automaattisesti paras riippumaton lähde sen historian arviointiin. Poleeminen lähde voi olla heikko todiste tapahtumien määrästä mutta hyvä lähde väitteen leviämisen tutkimiseen.

---

5. LÄHDEHIERARKIA

Pyri käyttämään mahdollisuuksien mukaan:

1. Alkuperäisiä asiakirjoja ja ensisijaisia lähteitä.
2. Tutkittavan yhteisön virallisia tai normatiivisia lähteitä, jos selvitetään sen omaa opetusta tai kantaa.
3. Vertaisarvioitua tutkimusta ja akateemisia julkaisuja.
4. Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja relevanttien tutkijoiden aineistoa.
5. Laadukkaita kriittisiä lähteitä.
6. Laadukkaita journalistisia lähteitä.
7. Poleemisia, apologeettisia, aktivistisia tai muita heikompia lähteitä silloin, kun niiden käyttö auttaa jäljittämään väitteen historiaa tai arvioimaan sen argumentaatiota.

Lähdehierarkia ei korvaa lähteen sisällön tarkistamista.

---

6. ÄLÄ KEKSI LÄHTEITÄ TAI LÄHDETIETOJA

Älä nimeä raporttia, kirjaa, tutkimusta, asiakirjaa, arkistoa tai verkkosivua lähteeksi, ellet ole varmistanut, että se todella on olemassa ja että se käsittelee kyseistä asiaa.

Älä keksi tai täydennä uskottavan näköiseksi:

- URL-osoitteita
- sitaatteja
- sivunumeroita
- asiakirjojen nimiä
- tutkimustuloksia
- tilastoja
- arkistolähteitä

Jos et ole pystynyt avaamaan tai tarkistamaan lähdettä, sano se selvästi.

---

7. SEURAA LÄHDEKETJUA

Jos lähde A väittää tiedon tulevan lähteestä B, etsi B. Jos B viittaa lähteeseen C, jatka ketjua mahdollisimman lähelle alkuperäislähdettä.

Kerro:

- Mistä väite tässä tutkimuksessa löytyi.
- Mihin tuo lähde vetoaa.
- Löytyikö seuraava lähde.
- Löytyikö alkuperäislähde.
- Vastaako alkuperäislähde myöhempää väitettä.
- Missä kohdassa lähdeketju mahdollisesti katkeaa.

Jos alkuperäislähdettä ei löydy, älä kirjoita ikään kuin se olisi tarkistettu.

---

8. MUOTOILE VÄITTEEN VAHVIN PUOLUSTETTAVISSA OLEVA VERSIO

Älä rakenna olkiukkoa.

Jos alkuperäinen väite näyttää liioitellulta tai epätarkalta, selvitä, onko sen taustalla suppeampi tai täsmällisempi väite, jolle löytyy vahvaa näyttöä.

Pidä kuitenkin alkuperäinen väite ja siitä korjattu vahvempi versio selvästi erillään.

---

9. ETSI VAHVIN NÄYTTÖ VÄITTEEN PUOLESTA

Etsi tarkoituksella korkealaatuista aineistoa, joka tukee väitettä tai sen vahvinta puolustettavissa olevaa versiota.

Kerro jokaisesta tärkeästä lähteestä:

- Mitä se osoittaa.
- Mitä se ei osoita.
- Kuinka lähellä alkuperäislähdettä ollaan.
- Miksi lähde sopii juuri tähän kysymykseen.

---

10. ETSI VAHVIN NÄYTTÖ VÄITETTÄ VASTAAN

Tee sama vastakkaiseen suuntaan.

Etsi mahdollisimman vahvaa näyttöä, joka:

- kumoaa väitteen
- pienentää tai muuttaa sen mittakaavaa
- osoittaa sen harhaanjohtavaksi
- tuo esiin olennaisen poikkeuksen
- osoittaa, että asia on tutkimuksessa kiistanalainen

Älä valitse kummallekaan puolelle tarkoituksella heikkoja lähteitä.

---

11. TUTKITTAVAN KOHTEEN OMA KANTA

Jos väite koskee tutkittavan yhteisön omaa oppia tai virallista kantaa, käytä sen virallisia tai normatiivisia lähteitä.

Jos kyse on historiallisesta toiminnasta, selvitä tarvittaessa myös, miten tutkittava yhteisö itse kuvaa tapahtumia.

Älä käsittele yhteisön omaa kuvausta automaattisesti lopullisena totuutena. Älä myöskään hylkää sitä automaattisesti propagandana.

---

12. RIIPPUMATON TUTKIMUS

Selvitä, mitä riippumaton historiantutkimus tai muu relevantti tutkimus sanoo.

Kerro, onko asiasta:

- laaja tutkimuksellinen yksimielisyys
- merkittävää erimielisyyttä
- hyvin erilaisia arvioita
- liian vähän näyttöä varmaan johtopäätökseen

Vältä ilmaisuja kuten "kaikki tutkijat" tai "tutkimus on yksimielinen", ellei näin vahvalle yleistykselle ole erillistä näyttöä.

---

13. JÄLJITÄ VÄITTEEN ALKUPERÄ

Selvitä mahdollisuuksien mukaan:

- Mikä on varhaisin löytämäsi versio väitteestä?
- Kuka sitä levitti tai teki tunnetuksi?
- Mihin lähteeseen levittäjä itse vetosi?
- Onko väite muuttunut, suurentunut tai yksinkertaistunut myöhemmissä versioissa?

Erota toisistaan:

- varhaisin löytämäsi lähde
- todellinen alkuperä, jos se voidaan tietää
- myöhempi popularisoija

Älä väitä löytäneesi väitteen alkuperää, jos löysit vain vanhimman helposti saatavilla olevan version.

---

14. TODISTEKIRJANPITO — PAKOLLINEN ENNEN JOHTOPÄÄTÖSTÄ

Ennen johtopäätöstä tee keskeisistä faktaväitteistä todistekirjanpito. Jokaisesta ratkaisevasta faktaväitteestä pitää näkyä vähintään:

- VÄITE: täsmällinen faktaväite, jota lähteen sanotaan tukevan.
- LÄHDE / URL: lähde mahdollisimman täsmällisesti.
- LÄHTEEN TYYPPI: esim. alkuperäislähde, virallinen lähde, vertaisarvioitu tutkimus, tutkimuskirjallisuus, journalistinen lähde, poleeminen lähde.
- LÄHTEEN IDENTITEETTI: mikä lähde todella on, kuka sen julkaisi ja millä perusteella sitä voidaan kutsua esimerkiksi viralliseksi, institutionaaliseksi tai arkistolähteeksi.
- SAATAVUUS: pääsitkö itse alkuperäiseen lähteeseen vai vain toissijaiseen referaattiin tai bibliografiseen tietoon.
- TODISTE: lyhyt tarkistettu sitaatti tai täsmällinen referaatti siitä, mikä lähteessä tukee väitettä.
- TARKKA KOHTA: sivu, luku, taulukko, kohta tai muu paikannus vain silloin, kun olet todella tarkistanut sen.
- RAJAUS: mitä aikaa, aluetta, aineistoa, väestöä, instituutiota tai muuta kokonaisuutta tieto koskee.
- STATUS: yksi seuraavista:
  - alkuperäisestä tarkistettu
  - toissijaisesti vahvistettu
  - vain bibliografisesti tunnistettu
  - tarkistamatta

Älä nosta tarkistamatonta lähdettä tutkimuksen keskeiseksi todisteeksi.

LÄHTEEN IDENTITEETTITARKISTUS

Varmista erikseen, että lähde todella on se, joksi sitä kutsut.

Älä päättele esimerkiksi julkaisun aihepiiristä, uskonnollisesta taustasta tai maantieteellisestä sijainnista, että se olisi jonkin instituution virallinen lähde. Katolinen media ei ole automaattisesti Vatikaanin virallinen lähde, eikä kansallinen arkisto ole Vatikaanin arkisto.

Jos lähteen virallinen asema, omistaja, julkaisija tai arkistollinen identiteetti jää epäselväksi, merkitse se epäselväksi äläkä käytä vahvempaa nimitystä kuin pystyt osoittamaan.

RISTIRIITAISTEN LUKUJEN TARKISTUS

Jos eri lähteissä esiintyy eri lukuja, älä yhdistä niitä huomaamatta yhdeksi siistiksi haarukaksi.

Tarkista ensin, mittaavatko luvut todella samaa asiaa. Vertaa vähintään:

- aikajaksoa
- maantieteellistä aluetta
- tutkittavaa instituutiota tai ryhmää
- aineiston kattavuutta
- sitä, lasketaanko arvioita vai dokumentoituja tapauksia
- sisällyttämis- ja poissulkukriteerejä
- sitä, lasketaanko esimerkiksi symboliset tai poissaolevana annetut tuomiot mukaan

Jos erot voidaan selittää, kerro miten. Jos niitä ei voida ratkaista, raportoi ristiriita avoimesti.

Älä muodosta yhteistä vaihteluväliä luvuista, jotka eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

---

15. ARGUMENTIN LOOGINEN AUDITOINTI

Lähteiden oikeellisuus ei vielä takaa, että johtopäätös seuraa niistä.

Tarkista jokainen johtopäätöksen kannalta olennainen päättelyaskel:

- Mitkä ovat premissit?
- Seuraako johtopäätös niistä todella?
- Onko vertailussa sama aikajakso, alue, joukko ja mittayksikkö?
- Sekoittuuko yhden ajankohdan tilanne pitkän ajan kumulatiiviseen kokonaismäärään?
- Muuttuuko suhteellinen luku huomaamatta absoluuttiseksi luvuksi tai päinvastoin?
- Käytetäänkö korrelaatiota syy-yhteyden todisteena?
- Tehdäänkö poissa olevasta näytöstä automaattisesti näyttöä poissaolosta?
- Perustuuko lisäargumentti lähteisiin vai vain vakuuttavalta kuulostavaan intuitioon?

Jos lisäargumentti ei kestä loogista tarkistusta, poista se tai merkitse se epävarmaksi. Älä käytä virheellistä sivuargumenttia vahvistamaan muuten hyvin perusteltua johtopäätöstä.

---

16. TEE VASTAHAKU OMAA ALUSTAVAA JOHTOPÄÄTÖSTÄ VASTAAN

Muodosta vasta tässä vaiheessa alustava käsitys ja etsi sen jälkeen tarkoituksella korkealaatuista näyttöä, joka voisi osoittaa käsityksesi vääräksi tai liian yksinkertaiseksi.

Kysy:

- Löytyykö alkuperäislähde, joka muuttaa asian?
- Onko olemassa merkittävä tutkija tai tutkimussuunta, jonka jätin huomiotta?
- Nojaanko liikaa tutkittavan kohteen omiin lähteisiin?
- Nojaanko liikaa sen vastustajien lähteisiin?
- Olenko yligeneralisoinut yksittäisestä tapauksesta?
- Olenko pienentänyt laajaa ongelmaa yksittäistapaukseksi?
- Sekoitinko tulkinnan tai moraalisen arvion historialliseen tosiasiaväitteeseen?

Korjaa tutkimusta, jos vastahaku antaa siihen aihetta.

---

17. LOPULLINEN ARVIO JA TARKISTUSREITTI

Anna lopullinen arvio tutkittavasta väitteestä ja erikseen jokaisesta osaväitteestä.

Voit käyttää luokituksia:

- Tosi
- Pääosin tosi
- Osittain tosi mutta harhaanjohtava
- Kiistanalainen
- Näyttö riittämätön
- Pääosin väärä
- Väärä

Kerro:

- Mitä voidaan pitää vahvasti osoitettuna.
- Mikä on vain osittain osoitettua.
- Mikä näyttää väärältä.
- Mikä jää avoimeksi.

Anna varmuusaste: korkea, kohtalainen tai matala. Perustele se.

Kerro aidot tiedolliset aukot. Älä täytä niitä arvauksilla. Erota erityisesti:

- "Tästä ei löytynyt näyttöä."
- "Tämä on osoitettu vääräksi."

Lopuksi anna tavallisella kielellä lyhyt yhteenveto:

- Mitä alkuperäisestä väitteestä jäi jäljelle?
- Mikä osa ei kestänyt tarkistusta?
- Mikä mahdollisesti synnytti tai kasvatti väitettä?
- Mikä on tärkein lähdekriittinen oppi juuri tästä tapauksesta?

Valitse lisäksi 3–5 tärkeintä lähdettä, joista käyttäjä voi tarkistaa työsi. Kerro jokaisesta:

- suora linkki, jos mahdollista
- mitä käyttäjän kannattaa siitä tarkistaa
- tukeeko se väitettä, vastustaako sitä vai antaako taustaa
- miksi juuri tämä lähde on tärkeä

Anna lisäksi 3–5 hyvää hakulausetta käyttäjän omaa riippumatonta hakua varten.

---

LOPULLINEN PUOLUEETTOMUUS- JA LÄHDEAUKTORITEETTITARKISTUS

Ennen vastauksen antamista varmista vielä:

- Sovelsinko puolustajiin ja kriitikoihin samoja lähdekriteerejä?
- Hylkäsinkö lähteen vain sen taustan vuoksi?
- Hyväksyinkö lähteen vain siksi, että se tukee alustavaa käsitystäni?
- Annoinko tutkittavan kohteen oman kannan tulla kuvatuksi oikein?
- Annoinko kriittisen väitteen vahvimman kohtuullisen version?
- Erotinko faktan, tulkinnan ja moraalisen arvion toisistaan?
- Onko jokin johtopäätökseni vahvempi kuin lähteet sallivat?
- Olenko nimittänyt jonkin lähteen viralliseksi, alkuperäiseksi tai institutionaaliseksi ilman että sen identiteetti on tarkistettu?
- Olenko yhdistänyt ristiriitaisia lukuja ilman että niiden rajaukset ovat vertailukelpoisia?
- Sisältääkö lopputulos loogisen päättelyvirheen tai tarpeettoman sivuargumentin?

Jos huomaat ongelman, korjaa tutkimusta ennen vastaamista.

---

TEKNINEN RAJOITUS

Jos sinulla ei ole verkkohakua tai muuta tapaa avata ja tarkistaa lähteitä, ÄLÄ esitä tutkimusta tehdyksi.

Sano heti selvästi, ettet pysty tekemään luotettavaa lähdetutkimusta ilman pääsyä lähteisiin.

Tee siinä tapauksessa vain:

- väitteen osaväitteiden erittely
- tutkimussuunnitelma
- ehdotus tarvittavista lähdetyypeistä
- hakulauseet käyttäjälle

Älä keksi lähteitä tai linkkejä.

Tarkista tutkimus

Pitkä ja vakuuttavan näköinen vastaus ei vielä tarkoita, että tutkimus olisi kunnossa. Tarkista ainakin:

Sinun ei tarvitse tarkistaa koko tutkimusta asiantuntijan tavoin. Aloita tärkeimmistä lähteistä ja muutamasta tutkimuksen kannalta ratkaisevasta väitteestä. Ohje pyytää tekoälyä valitsemaan lopuksi muutaman tärkeimmän lähteen juuri tätä varten.

Miksi tämä tarkistus on tärkeä?

Tekoäly voi tehdä virheen myös silloin, kun sille annettu ohje on hyvä. Se voi esimerkiksi tulkita lähdettä väärin, sekoittaa kaksi eri lukua, käyttää lähdettä sellaisen asian todistamiseen jota se ei osoita tai antaa liian vahvan johtopäätöksen.

Ohjeen tarkoitus on vähentää näitä virheitä ja tehdä ne helpommin havaittaviksi. Se ei poista niitä kokonaan.

Miksi tutkimusohje on näin pitkä?

Tekoälylle voisi kirjoittaa vain: “Tutki, onko tämä väite totta.” Silloin suuri osa siitä, miten tutkimus tehdään, jäisi tekoälyn itsensä päätettäväksi.

Tässä ohjeessa määritellään erikseen esimerkiksi väitteen rajaus, lähteiden valinta ja lähdeketjun seuranta, väitettä tukeva ja vastustava näyttö, ristiriitaisten tietojen käsittely sekä johtopäätöksen logiikan ja epävarmuuden tarkistus.

Ohjeen pituuden tarkoitus ei ole saada tekoälyä kirjoittamaan pitkä vastaus, vaan vähentää tilanteita, joissa se oikaisee tutkimuksen olennaisten vaiheiden yli.

Pitkäkään ohje ei silti takaa laatua. Tekoäly voi jättää kohdan huomiotta, tulkita sen väärin tai toteuttaa sen pinnallisesti. Lopputulos pitää arvioida lähteiden ja perustelujen perusteella.

Jos tutkimukseen jäi aukko

Koko tutkimusta ei yleensä tarvitse aloittaa alusta. Voit jatkaa samassa keskustelussa esimerkiksi näin: