Joh 3:16 kielitutkimus

Tahdon tutkia tarkasti usein lainattua jaetta Raamatusta Joh 3:16. Aloitetaan perusrakenteista eli jakeen eri sanoista ja niiden eri merkityksistä alkukielellä. Jos annat minulle tässä keskustelussa valintavaihtoehtoja, anna vaihtoehdot aina selvästi numeroituina. Haluan vastata vain numerolla jos se on mahdollista, mutta se ei ole ehdoton vaatimus. Minua kiinnostaa myös miten eri tavoilla jakeen voi tulkita Voit aina kysyä tarkentavia kysymyksiä. Aloitetaan tutkiminen.

Aloitan jakeen rakenteesta mahdollisimman “mekaanisesti”: ensin kreikan teksti, sitten sanat ja niiden merkitysalueet. Tulkintakerroksen pidän aluksi erillään, jotta emme huomaamatta lue teologiaa suoraan sanakirjamerkitykseen.

Jo ensimmäisessä läpikäynnissä näkyy muutama kohta, joissa tuttu suomalainen muotoilu peittää aidon tulkintakysymyksen. Erityisen tärkeitä ovat οὕτως–ὥστε, μονογενής, πιστεύων εἰς ja ζωὴ αἰώνιος.

Hyvä. Otetaan jakeesta ensin mahdollisimman vähän teologisoiva kielitieteellinen pohja ja rakennetaan tulkinnat vasta sen päälle.

Työtekstiksi sopii SBLGNT:n kriittinen kreikankielinen teksti. Joh. 3:16 kuuluu siinä:

Οὕτως γὰρ ἠγάπησεν ὁ θεὸς τὸν κόσμον ὥστε τὸν υἱὸν τὸν μονογενῆ ἔδωκεν, ἵνα πᾶς ὁ πιστεύων εἰς αὐτὸν μὴ ἀπόληται ἀλλὰ ἔχῃ ζωὴν αἰώνιον. (biblegateway.com)

Hyvin mekaaninen suomennos olisi suunnilleen:

“Sillä niin/tällä tavoin Jumala rakasti maailmaa, että hän antoi ainoan/ainutlaatuisen Poikansa, jotta jokainen häneen uskova ei joutuisi kadotukseen / menehtyisi vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.”

Jo tämä käännös on paikoin tulkintaa. Siksi puretaan se.

1. Οὕτως - houtōs

Perusmerkityksiä:

• näin
• tällä tavoin
• siten
• niin
• siinä määrin / niin suuresti

Tämä on heti jakeen ensimmäinen merkittävä tulkintakohta.

Tuttu suomalainen ajatus:

“Niin paljon Jumala rakasti maailmaa...”

ei ole ainoa mahdollinen tapa ymmärtää sanaa. Mahdollinen olisi myös:

“Tällä tavalla Jumala rakasti maailmaa...”

jolloin seuraava lause kertoo, millä tavalla rakkaus ilmeni: hän antoi Poikansa.

Mutta asia ei ratkea sanomalla, että οὕτως “oikeasti tarkoittaa tällä tavalla”. Joh. 3:16:ssa se esiintyy rakenteessa οὕτως … ὥστε. Laaja antiikin kreikan paralleelien tutkimus on argumentoinut, että juuri ἀγαπάω-verbin yhteydessä rakenne toimii luontevasti intensiteetti-seuraus-parina: “niin suuresti … että”. Kysymys “määrä vai tapa?” on siis todellinen tulkintakysymys, mutta intensiiviselle lukutavalle on vahvaa kieliopillista näyttöä. (Cambridge University Press)

Tähän palaamme varmasti.

2. γάρ - gar

Tavallisesti:

• sillä
• koska
• näet

Se ei ole pelkkä täytesana. Se osoittaa, että jae perustelee tai selittää jotakin edellä sanottua.

Tämä tekee jakeiden 3:14-15 yhteydestä tärkeän: Joh. 3:16 ei alun perin ole irrallinen “evankeliumin tiivistelmä”, vaikka sitä usein käytetään sellaisena.

3. ἠγάπησεν - ēgapēsen

Lemma: ἀγαπάω - agapaō

Muoto:

• aoristi
• aktiivi
• indikatiivi
• 3. persoona yksikkö

Yksinkertaisesti: “rakasti”.

Kaksi varoitusta ovat tässä tarpeen.

Ensimmäinen: aoristista ei seuraa, että Jumala “rakasti kerran mutta ei enää rakasta”. Aoristi esittää tapahtuman tässä kokonaisuutena.

Toinen: paljon saarnattu jako tyyliin

agapē = jumalallinen, uhrautuva rakkaus
philia = ystävyysrakkaus

on liian mekaaninen. ἀγαπάω ei itsessään sisällä kokonaista kristillistä rakkausteologiaa. Sen tarkempi sisältö syntyy käyttöyhteydestä.

Tässä rakkauden sisältöä määrittää erityisesti seuraava teko: ἔδωκεν - “antoi”.

4. ὁ θεός - ho theos

“Jumala”.

ὁ on määräinen artikkeli.

Ei tässä vaiheessa erityistä semanttista ongelmaa.

5. τὸν κόσμον - ton kosmon

Lemma: κόσμος - kosmos

Sanalla on kreikassa huomattavan laaja historia:

• järjestys
• järjestetty kokonaisuus
• maailmankaikkeus
• maailma
• ihmismaailma

Logeionin historiallinen sanakirja antaa lähtökohdiksi mm. “order” ja “universe”. (Logeion)

Johanneksen evankeliumissa κόσμος on erittäin tärkeä sana ja saa eri yhteyksissä hieman erilaisia sävyjä.

Tärkeä metodinen huomio:

κόσμος ei yksin ratkaise kysymystä siitä, tarkoittaako jae “jokaista koskaan elänyttä yksilöä”, ihmiskuntaa kollektiivisesti, langennutta maailmaa vai koko luotua maailmaa.

Se täytyy ratkaista Johanneksen oman käytön ja asiayhteyden perusteella.

Tämä tulee olemaan yksi tärkeistä tutkimuskohteistamme.

6. ὥστε - hōste

Suunnilleen:

• niin että
• sillä seurauksella että

Tämä liittyy ensimmäiseen sanaan οὕτως:

οὕτως … ὥστε

≈

“niin … että”

Seuraus on:

τὸν υἱὸν τὸν μονογενῆ ἔδωκεν
“[hän] antoi ainutlaatuisen/ainoan Pojan.”

Tämä rakenne on yksi syy, miksi οὕτως-sanaa ei kannata tulkita erillään loppulauseesta. (Cambridge University Press)

7. τὸν υἱόν - ton huion

“Pojan”.

Ak­kusatiivi: se on ἔδωκεν, “antoi”, -verbin objekti.

Johanneksen teologiassa “Poika” muodostaa luonnollisesti paljon suuremman kokonaisuuden, mutta itse sanassa υἱός ei tässä ole erityistä käännösongelmaa.

8. τὸν μονογενῆ - ton monogenē

Tämä on erittäin kiinnostava sana.

μονογενής - monogenēs

Perusmerkitys on suunnilleen:

• ainoa
• ainoa laatuaan
• ainutlaatuinen
• ainoa lapsi / suvun ainoa jäsen

LSJ:n aineistossa keskeinen merkitys on “only member of a kin or kind” ja siitä “only, single”; myös “unique” esiintyy. (Logeion)

Tästä syntyy kuuluisa käännöskysymys:

“ainokainen Poika”
vs.
“ainoa Poika”
vs.
“ainutlaatuinen Poika”
vs. perinteinen “ainosyntyinen / only begotten”.

On vaarallista päätellä sanan tarkoittavan suoraan “ainoaa siitettyä/synnytettyä” ikään kuin sen jälkiosa olisi yksinkertaisesti γεννάω, “synnyttää”. Sanan historiallinen käyttö tukee vahvasti merkitystä ainoa/ainutlaatuinen.

Se ei kuitenkaan vielä ratkaise sitä, mitä Johannes teologisesti tarkoittaa Pojan ainutlaatuisuudella.

Tässä on siis hyvä esimerkki erosta:

sanamerkitys ≠ koko teologinen sisältö.

9. ἔδωκεν - edōken

Lemma: δίδωμι - didōmi

“antoi”.

Aoristi, aktiivin indikatiivi.

Tässä kannattaa myöhemmin kysyä:

Mitä “antaminen” tarkoittaa?

Mahdollisia asiayhteydestä tutkittavia ulottuvuuksia ovat esimerkiksi:

• Pojan lähettäminen maailmaan,
• ihmiseksi tuleminen,
• hänen tehtävänsä,
• ristinkuolema,
• nämä yhdessä.

Sana ἔδωκεν yksin ei sano kaikkea tätä.

10. ἵνα - hina

Tavallisesti:

• jotta
• että
• tarkoituksena että
• seurauksena että

Se aloittaa lauseen, joka kertoo Pojan antamisen tarkoituksen/seurauksen:

ἵνα πᾶς...

“jotta jokainen...”

Tarkka raja tarkoituksen ja seurauksen välillä ei koinee-kreikassa aina ole niin jyrkkä kuin suomen “jotta” saattaa antaa ymmärtää.

11. πᾶς ὁ πιστεύων - pas ho pisteuōn

Tämä on erittäin tärkeä rakenne.

Sanat erikseen:

πᾶς = jokainen / kaikki
ὁ = artikkeli
πιστεύων = uskova

Kirjaimellinen rakenne olisi kömpelösti:

“jokainen se uskova”

Luontevasti:

“jokainen, joka uskoo”.

πιστεύων on preesensin aktiivin partisiippi verbistä πιστεύω.

Tässä täytyy varoa toista tavallista yliluentaa:

Preesenspartisiipista ei yksin voida johtaa kokonaista oppia siitä, että vain keskeytymättä koko elämänsä uskova täyttää ehdon.

Toisaalta se ei myöskään ole vain abstrakti substantiivi “uskovainen”. Se kuvaa henkilöä tämän uskomisen kautta.

12. πιστεύων - pisteuōn

Lemma: πιστεύω - pisteuō

Merkityksiä:

• uskoa
• luottaa
• pitää luotettavana
• panna luottamuksensa johonkuhun

Historiallinen sanakirja antaa ydinmerkitykseksi mm. “trust, put faith in, rely on”. (Logeion)

Mutta vielä tärkeämpää on seuraava sana.

13. εἰς αὐτόν - eis auton

εἰς merkitsee perustasolla liikettä:

• sisään
• kohti

αὐτόν = häntä/häneen.

Johanneksen rakenne on siis:

πιστεύειν εἰς αὐτόν

sananmukaisesti jotakin kuten:

“uskoa häneen/kohti häntä”.

Suomessa “uskoa häneen” on hyvä normaali käännös.

Mutta tämä on kiinnostavampi rakenne kuin pelkkä “uskoa että jokin väite on totta”. Myöhemmin kannattaa tutkia Johanneksen erilaisia πιστεύω-rakenteita:

• uskoa jotakin,
• uskoa jotakuta,
• uskoa että...
• uskoa johonkuhun - πιστεύειν εἰς.

Niiden eroja ei pidä kuitenkaan liioitella ennen kuin olemme katsoneet Johanneksen käyttöä.

14. μὴ ἀπόληται - mē apolētai

Lemma: ἀπόλλυμι - apollymi

Tässä:

• aoristi
• subjunktiivi
• intransitiivinen/middle-muoto

Merkitysalueeseen kuuluu:

• tuhoutua
• menehtyä
• joutua hukkaan
• kadota
• olla menetetty

Suomen perinteinen “joutuisi kadotukseen” sisältää jo enemmän teologista tulkintaa kuin pelkkä kreikan verbi.

Lähempänä pintatekstiä voisi olla:

“ettei tuhoutuisi/menehtyisi”.

Mutta tästä ei vielä seuraa:

• annihilationismi,
• ikuinen tietoinen rangaistus,
• jokin muu eskatologinen malli.

ἀπόλλυμι yksin ei ratkaise sitä kysymystä.

15. ἀλλά - alla

“vaan / mutta”.

Muodostaa jyrkän vastakohdan:

μὴ ἀπόληται - ἀλλὰ ἔχῃ

“ei tuhoutuisi - vaan hänellä olisi...”

Tämä vastakkainasettelu tulee myöhemmin olemaan erittäin tärkeä.

16. ἔχῃ - echē

Lemma: ἔχω - echō

“olla / omistaa / pitää / olla hallussa”.

Tässä:

“hänellä olisi elämä”.

Preesensin subjunktiivi.

Huomionarvoista on, ettei verbi itsessään sano “saisi kuoltuaan”. Johanneksen “elämän” ajallinen rakenne täytyy selvittää laajemmin evankeliumista.

17. ζωὴν - zōēn

Lemma: ζωή - zōē

“elämä”.

Johanneksella ζωή on yksi evankeliumin keskeisiä sanoja.

Sitä ei kannata tässä vaiheessa määritellä vain biologisen elämän vastakohdaksi tai vain “taivaassa elämiseksi”. Johanneksen oma käyttö ratkaisee enemmän.

18. αἰώνιον - aiōnion

Lemma: αἰώνιος - aiōnios

Tämäkin ansaitsee oman tutkimuksensa.

Merkitysalueeseen kuuluu:

• aikakauteen kuuluva
• aikakauden kestävä
• pitkäkestoinen
• pysyvä
• ikuinen

Logeion antaa lyhyeksi määritelmäksi “lasting for an age”, mutta laajempi sanakirja-artikkeli sisältää myös merkitykset perpetual ja eternal. (Logeion)

Siksi kaksi vastakkaista yksinkertaistusta ovat kumpikin ongelmallisia:

“αἰώνιος tarkoittaa aina kirjaimellisesti loputonta”

ja

“αἰώνιος tarkoittaa vain yhden aikakauden mittaista eikä ikuista”.

Konteksti ratkaisee.

Johanneksen ilmaus on:

ζωὴ αἰώνιος - zōē aiōnios

perinteisesti “iankaikkinen elämä”.

Myöhemmin meidän kannattaa tutkia, onko paino ensisijaisesti

• elämän loputtomassa kestossa,
• tulevan aikakauden elämässä,
• tietyssä elämän laadussa,
• vai useammassa näistä yhtä aikaa.

Ensimmäinen kokonaisrakenteemme

Kun artikkelit ja taivutusmuodot riisutaan pois, jakeen semanttinen luuranko näyttää tältä:

Οὕτως - ἠγάπησεν - θεός - κόσμον
niin/tällä tavoin - rakasti - Jumala - maailmaa

ὥστε - υἱὸν μονογενῆ - ἔδωκεν
niin että - ainoan/ainutlaatuisen Pojan - antoi

ἵνα - πᾶς πιστεύων εἰς αὐτόν
jotta - jokainen häneen uskova

μὴ ἀπόληται - ἀλλὰ ἔχῃ - ζωὴν αἰώνιον
ei tuhoutuisi - vaan omaisi - iankaikkisen/aikakauteen kuuluvan elämän.

Tämä paljastaa samalla jakeen perusrakenteen:

rakkaus → antaminen → uskominen → kaksi vastakkaista lopputulosta.

Yksi tekstikriittinen huomio

Joissakin käsikirjoitusperinteissä “Pojan” jälkeen on αὐτοῦ - “hänen”, siis “hänen ainoan Poikansa”. Varhaisista tärkeistä todistajista P66, P75, Codex Sinaiticuksen alkuperäinen käsi ja Codex Vaticanus eivät sisällä sitä; monet muut käsikirjoitukset sisältävät. SBLGNT ja THGNT jättävät sen päätekstistä pois. Merkitysero tässä tapauksessa on melko vähäinen. (biblegateway.com)

Ja myöhemmäksi meillä on vielä yksi yllättävän iso kysymys: onko Joh. 3:16 tarkoitettu Jeesuksen suoriksi sanoiksi vai evankelistan kommentiksi Jeesuksen ja Nikodemoksen keskusteluun? Kreikan varhaisissa teksteissä lainausmerkit eivät ratkaise asiaa, ja nykykäännökset ovat tehneet tässä eri ratkaisuja. (WPMU3)

Se voi vaikuttaa siihen, miten koko jaetta luemme.

Seuraavaksi etenisin yhteen näistä:

1. οὕτως-ὥστε: tarkoittaako alku ennen kaikkea “niin paljon rakasti” vai “tällä tavalla rakasti”?
2. κόσμος: mitä “maailma” tarkoittaa Johanneksella ja juuri tässä jakeessa?
3. μονογενής: mitä “ainokainen/ainoa/ainutlaatuinen” todella tarkoittaa ja mistä “ainosyntyinen” tulee?
4. πιστεύων εἰς αὐτόν: mitä “uskoa häneen” tarkoittaa kieliopillisesti ja Johanneksen käytössä?
5. ἀπόληται: mitä “hukkua/tuhoutua/kadota” voi tarkoittaa - ja mitä siitä ei voida päätellä?
6. ζωὴ αἰώνιος: mitä “iankaikkinen elämä” merkitsee, erityisesti sanan αἰώνιος kannalta?
7. Koko jae kontekstissa: Joh. 3:14-21 ja kysymys siitä, kuka jakeessa 16 puhuu.
8. Käydään koko jae vielä paljon tarkemmin sana sanalta, mukaan lukien kielioppi, syntaksi ja vaihtoehtoiset käännökset.